Rannekoru

Rannekoru on vihdoinkin valmis. 

Ja tässä on koko korusetti. Tämä kyllä kesti aika pitkään, mutta nyt se on valmis. Ja kuten sanoin aikaisemmin, minulle hyvin arvokas.

Profiilikuva

Pitkän ajan jälkeen päätin että nyt on aika vaihtaa profiilikuva. Minulla on ollut tämä kaulakorun kuva alusta saakka. Koru on minulle henkilökohtaisesti todella arvokas. Se oli minun ensimmäinen koru mihin käytin neulaa ja lankaa – ommeltu koru. Koru opetti minulle todella paljon. Periaatteessa se oli helppo tehdä, pakolliset taidot olivat: langan pujottelu neulaan, laskeminen kymmeneen. Ensimmäinen ”shokki” oli se että tämän tyyppisen korun tekeminen on hyvin hidasta. Tein koruni loppuun ja pöydällä se näytti hyvältä, mutta heti kun yritin pitää sitä kaulassa, V-muoto petti ja se näytti huonolta. Jouduin lisäämään helmiä ja ompelemaan uudestaan keskiosan (V muoto), jotta se olisi hyvänäköinen myös kaulassa. Se opetti minua katsomaan korujen valokuvia vähän eri näkökulmasta, aina mietin miltä koru näyttää pystyasennossa, koska se on helppo pitää vaaka-asennossa hyvännäköisenä. Pitkään se oli ”juhlakoru”, nyt kyllä käytän sitä usein. 

Tsekkiläiset iso-reikäiset pyöreät lasihelmet

Tsekkiläiset iso-reikäiset pyöreätlasihelmet - täydensimme ja lisäsimme muutamia upeita uusia värejä.

Helmet sopivat hyvin esimerkiksi shamballa rannekoruun ja muihin makramee projekteihin tai niitä voi helposti käyttää Kumihimoon.

Rannekorun tekeminen

Onko tuttu tunne? Teet ajallisesti vaativampaa korua, jossa pitää improvisoida, siis mallia ei ole. Minun tapauksessa korun tekeminen riippuu TV-ohjelmasta, teen koruja illalla ja katson TV:tä. Huomasin ihan suoran vaikutuksen TV ohjelmista – huonompi ohjelma, nopeammin on koru valmis.

Ensin näen päässä ja kuvittelen minkä näköinen korusta tulee. Sitten innoissani aloitan ja huomaan melko pian ettei se tule näyttämään siltä mitä ajattelin. Alkuperäinen innostus vähenee, koska joudun suunnittelemaan uudestaan ja vielä rajoituksena on materiaalin käyttö ja tekniikat, haluan edelleen korusetin. Muutan ideaa, tässä tapauksessa ei materiaalia, koska haluan rannekorusetiin – pöllö kaulakoru on jo tehty. Sitten teen, askel kerrallaan, ideana on se että ”katsotaan miltä se näyttää”. Vihdoinkin olen tyytyväinen ja jatkan tekemistä. Rannekorun teen osista, jotka ompelen yhteen. Tässä tilanteessa en halua lopettaa lankoja, koska en tiedä vielä mitä mihinkin voisin tehdä.  Jonkun ajan jälkeen huomaan että langat menevät sekaisin keskenään. Enää ei ole paljon innostusta jäljellä, kun huomaan ”taas se lukko – miten mä teen sen ja minkälainen.” ensin haen kaikki lukot ja katson mikä sopii. Ei mikään niistä, joten on selvä että joudun tekemään lukonkin. Tässä vaiheessa sisu korvaa innostusta ja teen vain se takia koska haluan edelleen rannekorun käyttöön. Nyt näen jo valoa tunnelissa, lukon tekeminen on selvinnyt ja on osittain tehty, koru on suunniteltu loppuun ja jopa lopetin ensimmäiset langat. Nyt taas innostus on takaisin, teen innolla loppuun ja toivon että korusta tule käyttökelpoinen. Tiedän jo nyt, että siitä tule minulle hyvin arvokas korusetti. Samalla päässä suunnittelen seuraavan korun, niitä ei voi olla liikaa. 

Raunin korut

Rauni teki upean rannekorun Superduoista ja Toho siemenhelmistä. Tämä on tyylikäs malli. 

Rauni teki myös tämän juhlavan kaulakorun. Hän käytti Superduot ja Toho siemenhelmet. Upea koru juhlaan tai arkeen. Kiitos kuvista.